ZAC O´YEAH
Kun tämän kulttuurilehden päätoimittaja kertoi tästä uudesta ruotsinsuomalaisesta kulttuurilehdestä, ja jopa nöyrästi tiedusteli jos voisin ensimmäistä numeroa varten kirjoittaa jotain hieman henkilökohtaista täältä Intiasta missä asun (olen sitä paitsi luultavasti Intian ainoa ruotsinsuomalainen kulttuurihenkilö) niin se tietenkin tuntui olevan erittäin suuri kunnianosoitus. Ainakin tuumin itsekseni että tämähän merkitsee että olen lähes kuuluisa.
Siksi päätin – ja päätös oli ehkä hieman tyhmä (tajusin jälkikäteen) – että on tietenkin todistettava että olen suomalainen, ainakin sen verran että pystyn kirjoittamaan pari täydellistä lausetta omalla äidinkielelläni.
Olinhan sentään syntynyt Suomessa ja olin jopa Suomen kansalainen ainakin noin viisi ensimmäistä vuotta elämästäni. Sitten tietenkin, kuten oli tavallista silloin seitsemänkymmentäluvulla, perheemme muutti Ruotsiin. Vähitellen oli pakko sopeutua uuteen kulttuuriin ja oli opittava uusi kieli. Usein tuumin että juuri tämä, että nuorena jouduin valloittamaan uuden kulttuurin ja oli sitä paitsi oltava luokkatovereita parempi ruotsinkielessä (etteivät he kiusaisi kun silloin ei ollut niin monta muuta ulkomaalaista ketä he voisivat kiusoitella), loppujen lopuksi johti siihen että päätin valita ammatikseni kirjailijan uran.